tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pöllöisää

Pitkästä aikaa tuli ommeltua jotain ihan vain ompelun ilosta. Tuntuu, että ompelun ennen tuoma ilo ja nautinto on viime viikkoina, jopa kuukausinakin, loistanut poissaolollaan ja ne vähät ompelut mitä olen ommellut, ovat olleet pelkkää pakkopullaa. Pakko harventaa varastoon kertynyttä kangaskasaa. Ja pakko tehdä perusvaatteita vanhojen pieniksi jääneiden tilalle. 

Tälle pöllöisälle collegelle ja hameelle ei kuitenkaan ollut mitään erityistä pakkoa. Kankaatkin ovat suurimmaksi osaksi muista ompeluista jääneitä tähteitä, joista tarkalla suunnittelulla sai tälläisen setin aikaiseksi. Kangastukusta pari vuotta sitten haalimani pöllöpuuvilla löytyi myyntiin menevien pinosta. Onneksi en laiskuuttani ollut saanut sitä naputeltua myyntiin asti, sillä tällä kertaa se oli juuri sitä mitä tarvitsin.



Paita on pehmeäksi harjattua collegea. Hieman lämmin kesäkeleille, mutta vielähän tässä on tämän päiväisestä säästä huolimatta kesään matkaa. Kuva piti ensin tehdä silityskalvoista, mutta sopivien värien puuttuessa päädyin sittenkin applikoimaan. Kaava on OB 1/14 Happy trio pari senttiä lyhennettynä ja ilman huppua rajallisen kangasmäärän vuoksi. Pääntietä pienensin hieman edestä.



Hame on OB 1/11 Indigo farkkuhame. Nyt tuli poikettua aika tavalla normaalilta mukavuusalueelta, mutta oli kyllä kivaa siitä huolimatta. En hermostunut edes muutamasta purkamissessiostakaan ;) Yläosa on vaaleanpunaista farkkua. Sitä oli niin naftisti jäljellä, että vyötärökaitaleeseen jouduin laittamaan taakse sauman ja leikkaamaan sisemmän vyötärökaitaleen puuvillakankaasta farkun sijaan. Ehkä parempikin näin, ainakin on pehmeämpi ihoa vasten. Vyötärö olisi saanut olla kapeampi, sillä nyt joutuu pitämään vyötä. Onneksi en oikonut noissa vyönlenkeissä...


Kuvaukset vielä aamutuimaan ennen päikkyyn lähtöä, sillä asu piti saada heti päälle. Ja meillähän on sääntönä, ettei käyttöön ennen kuvauksia ;)



Oli aika, jolloin meillä oli pipoja vaikka muille jakaa. Vaan eipä ole enää. Sillä äidistä ei voi mikään olla tylsempää kuin ajella kaarevaa piponreunaa... Muutama tarveompelukin siis piti tehdä. Kitty -pipon tyttö olisi välttämättä halunnut tänään päähänsä päikkyyn, mutta tylsä äiti ei antanut. Ja päätellen tämän päiväisistä farkunpolvista oli mielestäni ihan hyvä päätös jättää tämä paremmaksi pipoksi. Voisi nimittäin olla, että tehokas kuran poisto tuolta strassien välistä saattaisi jäädä vain haaveeksi.


3 kommenttia: