keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Mekko

Olipa tylsä otsikko, mutta en parempaakaan keksinyt. Tässä on nyt sitten se lopullinen tilausmekko, minkä testiversion teille aiemmin esittelin. Alunperin tyttären visiossa oli sellainen kirkas kuviollinen kangas, joka sitten jostain kumman syystä muuttui tälläiseksi villieläinkuosiksi Kangastukun sivuja selatessa. Ja turha sitä oli  edes yrittää tytön päätä kääntää, kun tämä olikin se the kangas...

Kaava siis sama kuin edellisessä, mutta tällä kertaa muutamalla lisäsentillä helmasta pidennettynä. Eihän tämä kovin pitkä ole vieläkään, mutta muistuttaa sentään mekkoa... Tätä mekkoa ommellessani löysin uuden kangasinhokin: viskoositrikoo. Aika hirmuista lirua ja reunat rullasivat minkä ehtivät. Käänteitä olisi ihan turha ollut edes yrittää ainakaan omalla ompelukoneellani, jossa ei ole edes paininjalanpuristuksen säätöä. Peitetikki pelitti onneksi ihan kiitettävästi. Saumurikaan ei kiskonut kangasta, kun laitoin diffin melkein maksimiin. Inhottavaa kangasta silti. Mekko on vuoritettu hihoja lukuunottamatta liiallisen venymisen ja läpinäkymisen estämiseksi. Eurokankaasta löytyi valkoista ohutta vuorineulosta, mikä ei kylläkään ollut kovin joustavaa. No eipä ainakaan veny liikaa. Vuori olisi helmasta saanut olla hieman pidempi. Napakkuuden vuoksi kangas lyhenee venyessään, toisin kuin päällikangas... Seuraavalla kerralla olen sitten viisaampi ;) Tytölle ainakin tuntui mekko kelpaavan, mikä lienee kuitenkin pääasia. Nuorisoa kun on välillä vaikea miellyttää ;)




2 kommenttia:

  1. Aikas hauska! Edellisen postuksen liivari on tosi kiva!

    VastaaPoista
  2. Joo kyllä viskoositrikoo on kauheaa ommeltavaa.

    Huh tuota nykynuorisoa! Tämän mummon tytär ei lähtisi vielä tuossakaan mekkomitassa talon ulko-ovesta minnekään ilman niitä housuja! ;D

    VastaaPoista